Keskustelua digitalisaation vaikutuksista finanssisektorilla on käyty jo verrattain pitkään. Digitalisaatio ei ole suuresti muuttanut asiakkaiden tarvetta finanssipalveluille. Monet finanssisektorin palveluista ovat merkittäviä arkielämän peruspalveluja. Asiakkailla on jatkossakin tarve erilaisille talletus-, maksu-, luotto-, sijoitus-, ja vakuutuspalveluille.

Digitalisaatio sen sijaan on jo muokannut tapoja toteuttaa ja tarjota näitä palveluja. Digitalisaatio on myös luonut finanssialan toimijoille mahdollisuuksia kehittää uusia palveluja ja liiketoimintamalleja sekä tehostaa toimintaa. Esimerkiksi asiakas kohtaa palveluntarjoajan kanssa asioidessaan yhä useammin ensimmäisenä chatbotin asiakaspalveluhenkilön sijaan. Automaattinen päätöksenteko on tullut mahdolliseksi suuremman tietoaineiston käsittelyn, kehittyneen data-analytiikan sekä enenevässä määrin tekoälyn hyödyntämisen myötä.

Digitalisaatioon liittyy myös varjopuolia. Vähintään perustason IT-taidot ja riittävä ymmärrys tietoturvasta ovat jo välttämättömiä kansalaistaitoja. Vaikka suomalaiset ovatkin kansainvälisissä vertailussa erittäin eteviä digitaalisten palvelujen käyttäjiä, on olemassa myös väestöryhmiä, jotka eivät pysty erinäisistä syistä käyttämään digitaalisia palveluja. Viime aikoina onkin käyty erittäin tärkeää yhteiskunnallisesta keskustelua siitä, miten digitalisaation etenemisestä voidaan huolehtia niin, ettei heikoimmassa asemassa olevia jätetä kelkasta. Kohtaamme digiympäristössä valitettavasti myös entistä etevämpiä huijausyrityksiä, joita voi olla hyvin vaikea erottaa luvallisista palveluntarjoajista.

Digitalisaation eteneminen finanssisektorilla herättää kysymyksiä myös sääntelyn ajantasaisuudesta. On tärkeää, että sääntely toisaalta kannustaa innovoimaan, mutta pitää samalla huolta siitä, että riskit ovat hallinnassa. Euroopassa valmistellaan tällä hetkellä merkittäviä sääntelymuutoksia, jotka liittyvät digitaaliseen rahoitukseen.

 

1. Suomalaiset ovat Euroopan edelläkävijöitä digitalisaatiossa – koronapandemia on kiihdyttänyt sähköisten palvelujen käyttöä myös finanssisektorilla

Suomi lähti rakentamaan koronan edellyttämää digiloikkaa Euroopan kärkisijalta. Euroopan komission vuotuinen digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi (DESI) kuvaa kunkin EU-maan digitaalista toimintakykyä ja sen kehitystä.[1] Suomi on kärjessä viimeisimmässä, vuonna 2020 julkaistussa vertailussa, joka perustuu vuoden 2019 dataan. Suomen jälkeen parhaiten vertailussa pärjäsivät Ruotsi, Tanska ja Alankomaat. Heti perässä tulevat Malta, Irlanti ja Viro.

Suomessa omaksutaan finanssisektorin innovaatioita ja digitaalisia palveluja ensimmäisten joukossa, koska meillä on korkean tason digitaalinen infrastruktuuri, käyttäjien digitaidot ovat yleisesti ottaen hyvällä tasolla ja Suomesta löytyy osaavaa henkilöstöä kehittämään digitaalisia palveluja. Olemme esimerkiksi Euroopan johtajia sähköisten pankkipalvelujen käytössä. DESI-mittariston mukaan 66 prosenttia eurooppalaisista käyttää sähköisiä pankkipalveluja[2]. Suomessa vastaava luku on yli 90 prosenttia.[3] Erot EU-maiden välillä ovat huomattavan suuria.

Seuraavissa DESI-mittareissa tullaan varmasti näkemään muiden EU-maiden kiriä erityisesti mittariston osa-alueella, joka mittaa internetpalveluiden käyttöä, sillä koronapandemia on osaltaan kiihdyttänyt sähköistä asiointia eri palveluissa.

Koronapandemia ja poikkeusolot ovat vaikuttaneet myös asiakkaiden maksukäyttäytymiseen. Suomen Pankin mukaan tilastojen mukaan korttimaksaminen on yleistynyt jo pidemmän aikaa samalla kun käteisen käyttö on vähentynyt. Muutosta on ollut myös kortin käyttötavoissa. Vuonna 2020 lähimaksua hyödynnettiin yhä useammin ja sen osuus kaikista maksuista oli 55 prosenttia. Viisi vuotta aiemmin lähimaksuna tehtiin vain kaksi prosenttia korttimaksuista. Korona-aikana lähimaksamista ovat puoltaneet todennäköisesti myös hygieniasyyt ja vähittäiskaupan liikkeiden suositukset käyttää lähimaksamista käteisen sijaan. [4]

Myös etäkorttimaksaminen yleistyi korona-aikana. Etäkorttimaksuilla tarkoitetaan muita kuin fyysisillä myyntipisteillä tehtyjä korttipohjaisia maksuja, eli verkkokaupoissa tai mobiilisovellusten sisällä tehtyjä korttimaksuja. Vuonna 2020 tehtiin 168 miljoonaa etäkorttimaksua, mikä on 36 prosenttia enemmän kuin edellisvuotena.

 

2. Digitalisaatiokehitys tuo asiakkaiden saataville uusia palveluja ja muokkaa finanssisektorin arvoketjuja

Digitalisaatio mahdollistaa finanssipalvelujen tarjoamisen lähes ajasta ja paikasta riippumatta. Palveluja voidaan räätälöidä käyttäjien tarpeiden mukaisesti ja palvelujen vertailtavuus voi helpottua. Digitalisaation myötä on myös syntynyt uudentyyppisiä finanssipalveluja.

Digitalisaatio näkyy asiakkaille tällä hetkellä vahvimmin maksamisen murroksen, uusien digitaalisten maksutapojen synnyn ja käteisen käytön vähenemisen kautta. Uudet maksupalvelut näkyvät käyttäjille myös oman talouden hallintaa avustavien sovellusten yleistymisen kautta.

Virtuaalivaluutat ovat olleet melko vahvasti esillä mediassa viime vuosina. Uskallettaneen sanoa, että yhä useampi suomalainen on ainakin kokeillut sijoittamista virtuaalivaluuttoihin, vaikka saatavilla ei olekaan virallista tilastotietoa siitä, kuinka paljon suomalaiset ovat tehneet virtuaalivaluuttasijoituksia. Virtuaalivaluuttoja on tällä hetkellä tuhansia ja virtuaalivaluuttasijoittamisen ympärille on rakentunut monenlaista liiketoimintaa. Sen sijaan emme ole nähneet virtuaalivaluuttojen käytön yleistymistä maksutapana – virtuaalivaluutat ovat pysyneet lähes yksinomaan spekulatiivisen sijoittamisen kohteina. Virtuaalivaluuttojen ympäristövaikutukset, erityisesti bitcoinin suuri sähkönkulutus, ovat myös nousseet entistä vahvemmin keskusteluun.

Tekoäly ja erilaisten datalähteiden hyödyntäminen voivat auttaa muun muassa maksutapahtumien monitoroinnissa, automaattisessa päätöksenteossa ja erilaisten riskien hallinnassa. Näemme varmasti lähivuosina tekoälyn käytön lisääntymistä. Kehittyvä sääntely, joka tuo palveluntarjoajille varmuutta toteuttaa palveluja, varmasti edesauttaa käytön lisääntymistä.

Digitalisaation mahdollistavat muutokset palveluntarjoajien omissa prosesseissa ja palveluntuotannossa eivät näy välttämättä lainkaan suoraan asiakkaalle, vaikka nämä muutokset voivat olla erittäin merkittäviä. Toimintojen osien ulkoistaminen pilvipalvelujen tarjoajille ei ole uusi ilmiö. Uutta sen sijaan on mielenkiinnon kasvu ulkoistuksia kohtaan ja mahdollinen ulkoistusten keskittyminen erityisesti tietyille suurille teknologiayhtiöille eli nk. Big Tech -yhtiöille. Teknologiayhtiöiden rooli finanssisektorilla on noussut vahvasti keskusteluun kahdesta syystä: niiden tarjotessa finanssipalveluja suoraan asiakkaille ja niiden toimiessa ulkoistuskumppaneina.

Osa Big Tech -yhtiöistä on jo hakenut toimilupia tarjota maksupalveluja tai sähköistä rahaa ETA-alueella[5]. Big Tech -yhtiöiden liiketoimintamalleissa korostuu vahvasti kolme seikkaa: niiden hallussa oleva data asiakkaista, data-analytiikka tämän tietoaineiston käsittelyssä ja suuret verkostovaikutukset, jotka iso käyttäjämäärä mahdollistaa. Suuret käyttäjämäärät voivat aiheuttaa myös näiden toimijoiden hyvin nopean suosion myös finanssipalvelujen tarjonnassa.

Pienemmät ketterät nk. fintech[6]-yritykset voivat toimia finanssisektorilla itsenäisinä palveluntarjoajina kirittäen alan vakiintuneita toimijoita kilpailussa. Fintech-toimijoiksi luettavien yhtiöiden palveluja on nähty muun muassa maksamisessa, erilaisten vertailu- ja kilpailutuspalvelujen muodossa ja vaihtoehtoisen rahoituksen saralla. Fintech-yhtiöt voivat toimia myös finanssisektorin toimijoiden kumppaneina tarjoten esimerkiksi uusia sovelluksia ja uutta käyttäjäkokemusta.

 

3. Digitalisaation varjopuolista – kyberuhkia, huijausyrityksiä, monimutkaistuvia arvoketjuja

Digitalisaatioon liittyy paljon valvojaa askarruttavia kysymyksiä. Kyberriskit, monimutkaistuvien palveluntuotannon ketjujen valvonta, tekoälyn tekemän päätöksen ymmärrettävyys ja luotettavuus sekä datan laatuun ja käyttöön liittyvät kysymykset ovat esimerkkejä teemoista, joita valvojakin tarkastelee päivittäisessä työssään.

Digitaaliset finanssipalvelut ovat yleisesti ottaen turvallisia. Huoltovarmuuskeskuksen selvityksen mukaan finanssialan toimijat ovat kaikkein pisimmillä kybervalmiuksissaan toimialojen välisessä vertailussa.[7] Lähtökohdat kyberriskien tunnistamiselle ja hallinnalle ovat siis hyvät. Valitettavasti myös huijarit pyrkivät jatkuvasti löytämään uusia toimintatapoja. Tietojenkalastelu- ja huijausyritykset ovat valitettavasti kuitenkin kehittyneet kilpaa tietoturvallisuutta parantavien toimien kanssa.[8] Huijarit ovat esittäytyneet esimerkiksi IT- palveluntarjoajan teknisenä tukena ja ovat pyrkineet saamaan asiakkaan luovuttamaan verkkopankkitunnuksia tai saamaan asiakkaan vahvistamaan tapahtumia tunnistussovelluksella. Jo huijauksen uhriksi joutuneita on yritetty huijata lisää esittäytymällä ulkomaan viranomaisena, joka lupaa auttaa uhria saamaan varoja takaisin, kunhan uhri vain toimii huijarin pyytämällä tavalla.

Erityisenä huijaustyyppinä on viime aikoina nähty tapauksia, joissa on pyritty hyödyntämään virtuaalivaluuttojen saamaa mediajulkisuutta. Verkkoon on perustettu huijaussivustoja, joissa esiinnytään luvallisina palveluntarjoajina. Tosiasiassa palvelua ei välttämättä ole ollut lainkaan olemassa[9]. Helpoin ja luotettavin tapa varmistua virtuaalivaluutan tarjoajan luvallisuudesta ja luotettavuudesta on tarkistaa asia valvovan viranomaisen verkkosivuilla olevasta rekisteristä[10].

Huijausten tunnistaminen vaatii asiakkailta osaamista ja terveen epäilevää asennetta muun muassa odottamattomia yhteydenottoja ja erittäin hyvältä kuulostavia tarjouksia kohtaan. Vastuu huijausyrityksiä koskevan tietoisuuden lisäämisestä jakautuu laajalle – niin palveluntarjoajille, viranomaisille kuin eri järjestöille.

Finanssisektorin palveluntuotannon ketjut ovat monimutkaistumassa mm. ulkoistuksen ja yhteistöiden kautta. Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen EIOPA on listannut arvoketjujen monimutkaistumisen haasteita asiakkaan kannalta.[11] EIOPA on nostanut esille mm. kyberriskit ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvät haasteet, epäselvyyden finanssipalvelun ja muun palvelun välisistä rajoista ja näiden palvelujen keskinäisestä suhteesta, läpinäkyvyyden puutteen sekä riskin syrjinnästä ja palvelujen saatavuudesta.

Arvoketjujen monimutkaistaminen haastaa myös valvojaa. On tärkeää pitää huolta siitä, että asiakkaiden kannalta kriittisiä osia palvelujen tuotannosta ei luisu valvonnan ulkopuolelle.

Joissain maissa on jo havahduttu siihen, että merkittävä osuus finanssisektorilla tapahtuvista ulkoistuksista päätyy isojen teknologiayhtiöiden toteutettavaksi.[12] Näin suuri keskittymä korostaa finanssisektorin kasvavaa riippuvuutta Big Tech -yhtiöitä kohtaan. Häiriö Big Tech -yhtiön toiminnassa voi aiheuttaa vakavia negatiivisia vaikutuksia markkinoille ja asiakkaille.

Finanssisektorilla tapahtuvaa ulkoistamista on säännelty ja ohjeistettu jo jonkin aikaa, mutta sääntely on kohdistunut finanssisektorin valvottaviin ja heidän toimintatapoihinsa ulkoistusten yhteydessä[13]. Haasteena ovat olleet puutteelliset mahdollisuudet valvoa kriittiseksi muodostuneita ulkoistuskumppaneita ja asettaa suoria vaatimuksia näitä toimijoita kohtaan. Tilanteen korjaamiseksi EU:ssa valmistellaan parhaillaan sääntelyä, joka toisi kriittiseksi katsotut IT-palveluntarjoajat suoraan finanssisektorin viranomaisten valvonnan piiriin.[14]

 

4. Digitalisaation mahdollisuuksia hyödyntävä ja riskejä minimoiva sääntely

Digitalisoituvan finanssisektorin sääntelyyn ja valvontaan on kiinnitetty viime vuosina merkittävän paljon huomiota. Euroopan komissio julkaisi syyskuussa 2020 Digitaalisen rahoituksen paketin[15], joka pitää sisällään digitaalisen rahoituksen ja vähittäismaksamisen strategiat sekä digitaalista häiriönsietokykyä ja kryptovaroja koskevat asetusluonnokset.

Digitaalisen rahoituksen strategian tavoitteena on saada aikaan uusia vastuullisia innovaatioita, lisätä kilpailua ja edistää digitaalisten finanssipalvelujen käyttöä rajojen yli. Suuret erot jäsenvaltioiden, niiden kansalaisten ja yritysten digitaalisissa valmiuksissa tuovat haasteita rakennettaessa rajat ylittäviä eurooppalaisia digitaalisia finanssipalveluja. Suuret erot on otettava huomioon myös laadittaessa sääntelyä.

Digitaalisten finanssipalvelujen pitäisi periaatteessa jo nyt olla helposti käytettävissä rajojen yli, mutta tosiasiassa kuluttajat ovat kokeneet vaikeuksia palvelujen avaamisessa ja pitäytyneet tutuiksi ja turvallisiksi koetuissa kotimaisissa palveluissa. Palvelujen avaaminen on voinut estyä esimerkiksi siksi, että käyttäjän henkilöllisyydestä ei saada riittävää varmuutta tietoverkon välityksellä. Komissio pyrkii parantamaan tilannetta kehittämällä yhtenäisiä sääntöjä asiakkaan etätunnistamiseen ja sähköisten tunnistusvälineiden käyttöön.

Komission tahtotilana on lisätä datapohjaista liiketoimintaa finanssialalla. Komissio aikoo julkaista ”open finance” -sääntelykehikon vuoden 2022 puoliväliin mennessä. Tulemme varmasti näkemään lisää PSD2-sääntelyn kaltaisia aloitteita rajapintojen avaamiseksi ja hyödyntämiseksi, mikä voi mahdollistaa jälleen uudenlaisten palvelujen syntyä.

Komission tahtotilana on myös kehittää eurooppalaisia maksujärjestelmiä – erityisesti pikamaksamista – ja saada lisää innovatiivisia maksutapoja kansalaisten käyttöön.

Esimerkiksi komissio teettää vuonna 2022 tutkimuksen digitaalisten maksutapojen hyväksyttävyydestä Euroopassa ja pyrkii löytämään syitä niiden mahdollisesti alhaiselle käytölle osassa jäsenvaltioista. Komissio saattaa tehdä sääntelyaloitteita poistaakseen esteitä digitaalisten maksutapojen hyväksyttävyydelle. Tämän rinnalla komissio arvioi, tulisiko sen ottaa vahvemmin kantaa käteisen saatavuuteen ja hyväksyttävyyteen. Suomen Pankki ja Finanssivalvonta ovat esittäneet toukokuussa 2021, että käteisautomaattipalvelujen tarjonnasta tehtäisiin Suomessa toimilupaa tai palveluntarjoajan rekisteröintiä edellyttävää toimintaa ja palveluntarjoajille asetettaisiin operatiivisten riskien hallintaan, varautumiseen ja raportointiin liittyviä vaatimuksia[16].

Digitaalisen rahoitusalan toimintavarmuutta ei voida korostaa liikaa. Komission asetusluonnos, joka koskee finanssisektorin digitaalista häiriönsietokykyä, sisältää joukon vaatimuksia, joilla pyritään parantamaan rahoitusalan kykyä sietää vikoja ja häiriöitä. Asetusluonnoksessa esitettävät toimenpiteet ovat pitkälti vastaavia kuin suomalaisilta valvottavilta jo nykyisin edellytetään Finanssivalvonnan määräys- ja ohjekokoelmassa.

Komissio on havahtunut ulkoistusten lisääntymiseen digitaalisia finanssipalveluja toteutettaessa. Komissio ehdottaa uutta sääntelyä, joka koskee kriittisiksi luettavia ICT-toimittajia. Sääntely on tehty erityisesti pitäen silmällä ns. Big Tech -yhtiöitä. Kriittiset ICT-toimittajat otettaisiin tiukempaan valvontaotteeseen suoraan Euroopan tasolla nimeämällä kullekin oma valvontaviranomainen (EBA, ESMA tai EIOPA).

Kryptovaroja koskeva asetusehdotus tiukentaa toiminnalle asetettavia vaatimuksia ja parantaa siten sijoittajansuojaa. Asetusluonnos myös jatkaa siitä, mihin viides rahanpesudirektiivi jäi: virtuaalivaluutan tarjontaan sovellettaisiin jatkossa rahanpesun torjuntaa koskevan sääntelyn lisäksi sijoittajansuojaa ja toiminnan järjestämistä, kuten pääomaa ja operatiivisten riskien hallintaa, koskevia vaatimuksia. Suomalaisilla virtuaalivaluutan tarjoajilla on jo jonkin verran kokemusta tästä, sillä kansallinen sääntely sisältää vaatimuksia asiakasvarojen asianmukaisesta säilyttämisestä ja suojaamisesta.

Kryptovaroja koskeva asetusluonnos pyrkii tilkitsemään myös sääntelyaukkoja, sillä tällä hetkellä osa liikkeeseen laskettavista virtuaalivaluutoista putoaa täysin sääntelyn ulkopuolelle. Asetusluonnos varmistaa, että kaikkia toimijoita kohdellaan samalla tavoin eikä kukaan pääse luistamaan sääntelyn vaatimuksista.

Kryptovaroja koskevan asetusluonnoksen kyljessä julkaistiin lohkoketjupohjaisia kokeiluja koskeva asetusluonnos. Tavoitteena on lisätä alan toimijoiden ja valvojien kokemusta lohkoketjupohjaisista rahoitusvälineistä, niillä tehtävästä kaupankäynnistä ja selvitystoiminnasta.

Euroopan komissio julkaisi keväällä 2021 yleistä tekoälysääntelyä koskevan ehdotuksensa.[17] Tekoälyjärjestelmät luokitellaan esityksessä neljään eri luokkaan sen mukaan, minkä tason riskiä niistä katsotaan aiheutuvan. Asetusehdotuksen mukaan tekoälyjärjestelmät, joista aiheutuvaa riskiä ei pidetä hyväksyttävänä, eli joita pidetään selvänä uhkana ihmisten turvallisuudelle, toimeentulolle tai oikeuksille, kielletään. Näihin järjestelmiin ei lueta ehdotusluonnoksen mukaan mitään markkinoilla olevia eurooppalaisia finanssisektorin sovelluksia[18].

Suuririskisiksi luettaviin tekoälyjärjestelmiin sisältyy useampia finanssisektoria koskevia kategorioita. Suuririskiseksi luettaisiin esimerkiksi järjestelmät, jotka tekisivät lain tulkintaa konkreettisessa tilanteessa. Suuririskisiksi katsotaan kaikki biometriset etätunnistusjärjestelmät ja tekoälyjärjestelmät, joita käytetään arvioitaessa luonnollisten henkilöiden luottopisteytystä tai luottokelpoisuutta. Järjestelmät, joita käytetään luottokelpoisuuden arvioinnissa, määrittävät henkilön mahdollisuuden saada taloudellisia resursseja ja tietyiltä osin myös olennaisia peruspalveluja, kuten asumis-, sähkö- ja televiestintäpalveluja. Asetusehdotuksessa todetaan, että tähän tarkoitukseen käytetyt tekoälyjärjestelmät voivat johtaa henkilöiden tai henkilöryhmien syrjintään ja pitää yllä historiallisia syrjinnän muotoja, jotka perustuvat esimerkiksi rotuun tai etniseen alkuperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen, tai luoda uusia syrjiviä vaikutuksia.[19]

Suuririskisiä järjestelmiä saa tuoda markkinoille ainoastaan, jos ne täyttävät tiukat vaatimukset. Käytännössä palveluntarjoajat joutuisivat toteuttamaan tällaisilla palveluille esimerkiksi oman riskienhallintajärjestelmän. Suuririskisten järjestelmien on oltava läpinäkyviä ja niille on oltava ihmisen suorittamaa valvontaa.

Tekoälyjärjestelmille, joista katsotaan aiheutuvan vähäinen riski, asetetaan myös tiettyjä läpinäkyvyysvaatimuksia. Esimerkiksi chatbottien kaltaisia tekoälyyn perustuvia järjestelmiä käyttäessään käyttäjien olisi ymmärrettävä, että he ovat vuorovaikutuksessa koneen kanssa. Tällöin he voivat tehdä käytön suhteen tietoisia valintoja. Neljäs asetuksessa mainittu kategoria on minimaalisen riskin sovellukset.

Yleisen tekoälyasetuksen lisäksi odotetaan Eurooppalaisten valvontaviranomaisten tarkempaa ohjeistusta, joka sisältäisi selkeät valvontaa koskevat odotukset siitä, miten rahoituspalveluja koskevaa lainsäädäntökehystä pitäisi soveltaa tekoälysovelluksiin. Ohjeistusta odotetaan kuitenkin vasta vuoteen 2024 mennessä, mikä vaikuttaa tällä hetkellä kovin kaukaiselta. Osa jäsenvaltioista onkin ryhtynyt laatimaan omaa ohjeistustaan eurooppalaisen ohjeistuksen puuttuessa[20].

 

5. Ketään ei saa jättää kelkasta – digitalisaation hallittu eteneminen on kaikkien yhteinen asia

Digitaaliset finanssipalvelut ovat varmasti mieluisia niille käyttäjille, joilla on riittävät digitaidot eikä toimintarajoitteita. On kuitenkin käyttäjäryhmiä, joille on haastavaa pysyä mukana murroksessa. Viranomaisten tärkeä tehtävä on varmistaa, että peruspalvelut ovat kaikkien saatavilla myös digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Palveluiden saatavuus on turvattava niille asiakkaille, jotka eivät pysty käyttämään palveluja digitaalisessa muodossa. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota digitaalisten finanssipalveluiden saavutettavuuteen, jota palveluntarjoajat voivat edistää tarjoamalla mukautettuja ja helppokäyttöisiä digitaalisia palveluita.

Samalla on muistettava, että henkilöitä ei voida luokitella digitaalisesti taitaviin ja vähemmän taitaviin vain iän perusteella. Ikäihmiset eivät ole yhtenäinen ryhmä, vaan elämäntilanteet, tarpeet ja sitä kautta myös tuen tarve esimerkiksi pankkiasiointiin ovat hyvin yksilöllisiä.[21]

Finanssivalvonta arvioi vuosittain peruspankkipalvelujen toteutumista Suomessa[22]. Finanssivalvonta totesi vuotta 2020 koskevassa selvityksessä, että pankkipalvelut seuraavat yhteiskunnan yleistä digitalisaatiokehitystä, ja niiden tarjonta sekä hinnoittelu ovat kahtiajakautuneet. Sähköiseen asiointiin tottuneiden kuluttajien pankkiasiointi on muodostumassa entistä sujuvammaksi, mutta sähköiseen asiointiin tottumattomien erityisryhmien sekä iäkkäiden ihmisten pankkiasiointi on vaarassa jäädä aiempaa heikommin saavutettavaksi ja keskimääräistä kalliimmaksi.

Konttoreissa tarjottavien pankkipalveluiden saatavuus heikkeni koronapandemian myötä keväällä 2020. Pankkipalveluiden digitalisoiminen on jo pidemmän aikaa muuttanut palveluiden luonnetta ja palvelukanavia, mutta pandemian takia digitaalisten palveluiden käytön kehitys otti nopean harppauksen eteenpäin.

Finanssivalvonta tarkasteli vuoden 2019 peruspankkiselvityksen osana erityisesti digitaalisen pankkiasioinnin mukautuksia ja vaihtoehtojadigitaaliselle asioinnille. Digitaalisiin palveluihin tehdyt mukautukset vaihtelevat pankkikohtaisesti. Pankit tarjoavat esimerkiksi ruudunlukuohjelmia ja puheohjaustoimintoja tukevia palveluita ja erilaisia tunnistusvälineitä. Etujärjestöjen mukaan mukautuksia ei kuitenkaan kaikilta osin pidetä riittävinä ja työtä saavutettavuuden eteen on vielä tehtävänä.

Digitalisaatio voi parhaimmillaan parantaa käyttäjien pääsyä finanssipalveluihin. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että käyttäjillä on riittävät digitaidot ja talouslukutaito. Pidemmällä aikavälillä digitaalisiin palveluihin tottuneille asiakkaille on tarjolla enemmän valinnanvapautta ja palvelut ovat pääsääntöisesti tarjolla ajasta ja paikasta riippumatta.

On tärkeä yhteinen asia, että digitalisaatio etenee vastuullisesti ja eri käyttäjäryhmien tarpeista huolehtien. Tarvitaan paljon yhteispeliä niin viranomaisten, palveluntarjoajien kuin etujärjestöjen välillä. Sääntely on vain yksi käytössä olevista keinoista, mutta tulemme varmasti näkemään lähivuosina keskustelua myös lisäsääntelyn tarpeesta tiettyjen palvelujen turvaamisessa.

Lopuksi haluan vielä painottaa Suomen edelläkävijäroolia digitalisaatiossa. Joudumme digitalisaation edelläkävijänä pohtimaan ensimmäisten joukossa kysymyksiä siitä, miten palvelujen saatavuus voidaan varmistaa niille, jotka eivät pysty digitaalisia palveluja käyttämään. Suomalaisten on tärkeä hyödyntää edelläkävijän roolia jakamalla digitalisaation käyttäjänäkökulmiin liittyvää osaamistaan kansainvälisillä foorumeilla.