Artikkeli

ti 23. helmikuu 2021

Kirjoittaja: Harri Isokoski, Johtava lakimies/FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Miten koronaviruspandemia on näkynyt FINEssä?

Alkuvuodesta 2020 oli arvattavissa, että nopeasti laajenevan koronaviruspandemian vaikutukset näkyisivät myös FINEen tulevissa asioissa. Odotimme kyselyjä ainakin matkustajavakuutusten kattavuudesta ja korvauksista.

Yleisesti ottaen koronaan sairastumiseen liittyneet korvaukset ja matkan peruuntumiset eivät tuottaneet epäselvyyksiä. Koronalta välttyneitä matkavakuutusasiakkaita hämmensi se, että korvausta voi saada vain vakuutusehtojen mukaisissa tilanteissa: jos vakuutus ei sisältänyt turvaa yleisen epidemian varalle, matkan peruuntumisia ja keskeytymisiä ei korvattukaan pelkästään yleisen koronatilanteen perusteella. Kyselyjä aiheutti myös se, ettei pelkkä karanteeniin joutuminen ilman sairastumista oikeuttanut korvaukseen. Korvaustilanteissa ongelmia aiheutti se, että vakuutusehtojen mukaan korvausta sai vasta siitä osuudesta, josta matkapalveluntarjoaja ei vastannut. Ensisijaisen vastuun käsittely saattoi kestää kauan, mikä aiheutti asiakkaille harmia. Myös matkan keskeytymisen korvausedellytyksissä ilmeni toisinaan tulkinnanvaraa.

Koronapandemia ei matkustajavakuutuksissa kuitenkaan johtanut valitustulvaan. FINEen tuli yhteydenottoja lopulta vähän, ja riidat jäivät yksittäisiksi. Yleisesti ottaen vakuutukset siis toimivat kuten pitikin – hyvä niin! Samoin koronapandemian sijoitusmarkkinoilla aiheuttaman levottomuuden vaikutukset jäivät asiakasyhteydenotoissamme vähäisiksi. Pankkien osalta kysymyksiä tuli maksettujen matkojen ja tapahtumalippujen hinnan palautusvelvollisuudesta, mutta niistäkään ei syntynyt riitoja.

Pulmallinen keskeytysvakuutus

Koronaepidemiasta seuranneet viranomaistoimet aiheuttivat kuitenkin yritysten keskeytysvakuutusten osalta meille yllätyksen. Valtioneuvoston ilmoitettua rajoitustoimista aloimme maaliskuussa 2020 saada runsaasti kyselyjä yritysvakuutuksiin usein sisältyvän epidemiavakuutuksen korvauspiiristä. Erityisesti rajoitusten pääkohteiksi joutuneet ravintolayrittäjät ja media olivat aktiivisia.

Vakuutusyhtiöt reagoivat tiedontarpeeseen nopeasti päivittämällä verkkosivujensa keskeytysvakuutuksia koskenutta sisältöä. Pian kävikin selväksi, että epidemiavakuutuksista ei ollut apua yrittäjien ahdinkoon. Vakuutusehdot oli säännönmukaisesti kirjoitettu vastaamaan tilanteeseen, jossa yrityksen toimitiloissa havaitun vaarallisen taudinaiheuttajan leviäminen asiakaskuntaan tai eteenpäin elintarvikeketjussa on estettävä. Jos viranomainen määräsi yrityksen toimipisteen suljettavaksi esimerkiksi raaka-aineista peräisin olleen salmonellan leviämisen estämiseksi, epidemiaturva korvasi tilojen puhdistuskustannuksia ja mahdollisesti toiminnan keskeytymistäkin. Koronaepidemian kaltaista tilannetta, jossa yritystoimintaa rajoitetaan asiakaskunnassa jo leviävän taudin pysäyttämiseksi, nämä vakuutukset eivät kata.

FINEen tulleiden yhteydenottojen perusteella keskeytysvakuutusehdot koettiin vaikeasti ymmärrettäviksi. Osalla yrittäjistä oli hyvin heikko käsitys vakuutustensa todellisesta sisällöstä, vaikka asiaa olikin useimmiten kuvattu vakuutusten tuoteselosteissa. Moni oletti, että kun vakuutusturvan nimenä on ”epidemiavakuutus” tai ”epidemiaturva”, se tietenkin kattaa koronaepidemian seuraukset yritystoiminnalle.

Yksi vakuutusyhtiö oli kirjoittanut korvattavan epidemiakeskeytysvahingon määritelmän muita tulkinnanvaraisemmin. Tämän vakuutuksen ottaneilta ravintolayrityksiltä tuli kesään mennessä FINElle useita kymmeniä valituksia. Oli ilmeistä, ettei kaikkia valituksia voitaisi tehokkaasti käsitellä normaalissa riidanratkaisumenettelyssä. Se olisi ollut työlästä myös vakuutusyhtiölle. Siksi päätimme käyttää ennakkoratkaisumenettelyämme, johon valittiin Vakuutuslautakunnan käsiteltäviksi kuusi tapausta. Lautakunnan linjausten pohjalta pystyimme hoitamaan muut samanlaiset tapaukset kevyemmin ja nopeammin, neuvonnan keinoin.

Vakuutuslautakunta tulkitsi vakuutusehtoja niin, että se suositti vakuutusyhtiötä korvaamaan rajoitustoimista ravintoloitsijoille aiheutuneita menetyksiä 1.6.2020 lukien. Harkinnan jälkeen vakuutusyhtiö kuitenkin ilmoitti, ettei se noudata ratkaisusuositusta. Oletettava syy päätökselle on korvausvastuun raskaus. Onko vastuuta vai ei, määräytyy tietysti vakuutusehtojen nojalla; nyt lopullinen ratkaisu tähän tulkintariitaan on haettava tuomioistuinmenettelyssä.

Mitä seuraavaksi?

Asia on vakuutuksenottajille ja vakuutusyhtiölle hyvin merkittävä. Vakuutusyhtiön päätös herätti myös kysymyksiä FINEn ratkaisusuositusten painoarvosta ja toiminnan vaikuttavuudesta. Maailmalla on ollut pyrkimystä siirtyä huomattavasti jäykempiin, sitovia ratkaisuja antaviin riidanratkaisumenettelyihin. Pitäisikö meilläkin tehdä niin?

Nähdäksemme näiden koronaratkaisujen perusteella ei ole aihetta tehdä pitkälle meneviä päätelmiä. On ensinnäkin huomattava, että FINEn toiminnassa ratkaisujen noudattamatta jättäminen on edelleen hyvin poikkeuksellista. Kansainvälisessäkin vertailussa finanssialan palveluntarjoajat noudattavat FINEn ratkaisusuosituksia erittäin hyvin: tyypillisesti 97–99 % korvaussuosituksistamme todella johtaa korvauksen maksamiseen asiakkaalle. Tämä kuvastaa osaltaan sitä, että palveluntarjoajakunta on hyvin sitoutunutta FINEn toimintaan. Lisäksi on hyvä muistaa, että meidän ei ole tarkoituskaan korvata tuomioistuimia. FINE lautakuntineen on tuomioistuinkäsittelyn vaihtoehdoksi tarkoitettu kevyempi ja nopeampi menettely, joka on myös yrittäjä- ja yritysasiakkaiden käytettävissä maksutta.

Lopullisen vastauksen tähän koronariitaan ja sen vaikutuksiin FINEn ratkaisutoiminnan kannalta saamme luultavasti vasta useamman vuoden kuluttua, oikeuskäsittelyjen päätyttyä. Sillä välin FINE pyrkii, kuten tähänkin saakka, ratkaisemaan käsittelyynsä tulleet asiat objektiivisesti, tehokkaasti ja oikeusvarmuutta kunnioittaen.

Teksti FINE: Harri Isokoski, työryhmässä mukana myös Ville Raulos ja Katja Lappi.

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Kaiken kaikkiaan ja toistaiseksi yhteydenottojen kokonaismäärä on jäänyt odotettua pienemmäksi.